Ilmatieteenlaitoksen mukaan vuorokautinen sademäärä oli pääkaupunkiseudulla alkuviikosta 43mm (Helsinki, Kaisaniemi). Kukkumäen (noin 3,5 km linnuntietä Suomenojalta) amatööriasemalla satoi ma-illasta-ti-iltaan 40mm ja seuraavan vuorokautena 35mm. Tuo Kaiseniemi meni elokuun sademäärissä kaikkien aikojen top 5:een. Edellisen viikon ukkonen toi koko yön ajalta mitattuna 35mm (Kukkumäessä). Nämä ovat kuitenkin pieniä lukuja, sillä kaikkien aikojen ennätykset ovat aika mahtavia: suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm Espoo, Lahnus 21.7.1944; suurin kuukausisademäärä: 302 mm Laukaa, heinäkuu 1934; suurin vuosisademäärä: 1109 mm Espoo, Nupuri 1981. Joten Espoo pn hyvin mukanan ennätystenkirjassa. Ne, joita kiinnostavat tilastot voivat bongata niitä Ilmatieteenlaitoksen sivuilta .
Kukkumäen sääaseman ohi virtaava Finnoonpuron Latokasken latvahaara oli tiistaiaamuna ääriään myöden täynnä – eli veden syvyys oli noin 3m. Loogisesti ajatellen myös Suomenojalla pitäisi näkyä tulviminen. Eipä kuitenkaan mitenkään erikoisesti näkynyt. Vettä oli purossa tiistai-iltana likimain sama määrä kuin edellisen viikon ukkosen jälkeen. Koska meren pinnan korkeus on likimain normaali, niin ilmeisesti puro pääsee virtaamaan mereen saakka. Tulvaniitty on kuitenkin vetinen. Vetisyyden takaavat Matinkylästä ja Olarista tulevat sadevesien keräilypurot.
Tämän kirjoittajalla (JR) oli tavoitteena kuvata sunnuntaina ukonkorentoja ja tummasyyskorentoja. Ukonkorentoja on runsaasti tulvaniityllä ja molemminpuolin puroa. Tummasysskorentoja tapaa varmimmin molempien läntisten kävelyteiden risteyskohdassa ja niiden välisellä niittyalueella. Ukonkorentoja lentelikin paljon, mutta ne eivät sitten millään suostuneet kuvattavaksi. Istuin eri kohdissa puron töyräillä pari tuntia, mutta tulos oli laiha. Ja tummasyyskorentoa ei näkynyt. Kun korennot osoittautuivat vaikeaksi rastiksi, siirryin lohdutukseksi kuvaamaan kukkakärpäsiä. Ja se olikin paljon helpompi nakki. Kukkakärpäsiä on todella paljon liikkeellä. Toinen yllätys oli vaaksiaisten suuri määrä. Melkein jokaisen pensaan ja isomman kasvin lehtien alla oli vaaksiainen päiväunilla.
Olemme valmistautuneet tulevaan muutokseen dokumentoimalla systemaattisesti lintualtaiden ympäristöä ja lähialueita. Erityiseseti olemme kuvanneet tulevan Suomenlahdentien reittiä. Tällä viikolla on esillä Kristan ja Tuomaksen kuvasatoa tien linjauksen alueelta. Mielenkiintoista on, että alueelta löytyi myös viitasammakoita. Mylleryshän alkaa näillä näkymin sitten lokakuussa.