Entistä enemmän syksyn tuntua – Viikko 38/16

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Pääosin kaunis aurinkoinen ja melko lämminkin viikko. Syksyn merkit olivat jo näkyvissä, vaikka tuntuu siltä, että ruskaa ei tule, vaan lehdet kuivuvat suoraan ruskeiksi ja putoavat maahan.

Altaalla on jo vahvasti syksyn tuntua, vaikka siellä on vielä pieniä määriä lähes kaikkia altaan tyyppilajeja, mm nokikana, liejukana, harmaasorsa, sinisorsa, telkkä, tukkasota, kyhmyjoutsen. Mutta mustakurkku-uikut ja punasotkat lienevät kaikki lähteneet muuttomatkalle. Altaan lähipuissa kieppuu puiden yläosissa levottomasti liikkuvia pikkulintuparvia, useimmat näyttävät ollevan vihervarpusia.

Lehtokotiloita on runsaasti. Jättipalsameissakaan ei juuri enää näy ampiaisia ja mehiläisiä. Ne ovat valtaosin jo kuolleet, joten lehtokotilot ovat asettuneet niiden tilalle. Kaksi pahista yhdessä. Kolmas pahis, japanintatar alkanut kukkimaan. On Suomessa myöhäinen kukkija, joten ei pysty meillä onneksi leviämään siementen avulla.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]