Havaintovihko

Kuva:  Timo Leppäharju , Kivitasku lintualtaalla Jukka Ranta: Kolea ja osin sateinen viikko, joka päättyi takatalveen ja viikonlopun lumisateisiin. Tringan lintusääennusteessa sen kirjoittaja Jarmo Koistinen (Ilmatieteenlaitos) toteaa: ” Jo kolmas takatalvi saman kevään aikana on nyt Etelä-Suomessa, missä tänään oli taas rastaiden pakomuuttoa, ja niitä kuhisi myös pellonojissa ja pihapiireissä. Myös peippoja on kertynyt isoiksi…

Sinisorsanaaras – Kuva Esa Mälkönen Jukka Ranta: Jälleen säältään erikoinen kuukausi. Sadetta tuli kaikissa olomuodoissa: lumena, ränränä ja vetenä. Alkukuukauden lumisateiden jälkeen sää lämpeni ja monin paikoin oli tulvia. Näin oli Suomenojallakin: ruokintapaikalle johtava silta oli veden peittämä. Sen yli ei uskaltanut mennä edes saappailla. Finnoonpuro tulvi näyttävästi. Sen jälkeen  lämpötila oli päivisin plussalla, Helmikuun…

Kuva: Mehmet Cadiroglu, kuusitiaiset Hiljaiseloa viettävän altaan pintajää on vielä nyt vuodenvaihteessa haurasta eikä puron tulva-alueiden jää kanna kulkijaa. Metsikön talviruokintapaikalla tapaa aina talitiaisia, sinitiaisia, kuusitiaisia ja mustarastaita. Satunnaisemmin mm. punatulkun, käpytikan tai hippiäisen. Pelottomimpia ovat kuusitiaiset. Niiden nimi tuo ehkä mieleen taigan havumetsävyöhykkeen, mutta todellisuudessa kuusitiainen on Suomessa maan eteläosaan painottuva laji, ja Euroopan…

Pihlajan ruskaa – Kuva Jukka Ranta   Allas on hyvin rauhallinen ja hiljainen. Suurin osa vesilinnuista on lähtenyt pois. Marraskuun 5. päivä altaalla oli vielä joitakin lintuja, viisi harmaasorsaa, yksi lapasorsa ja kymmenkunta tukkasotkaa. Vielä pari viikkoa sitten oli muutama nokikana, tavi ja sinisorsa mutta nekin ovat lähteneet pois. Yksi punatulkkunaaras oli syömässä siemeniä kasveista.…

Mustakurkku-uikku ja poikanen – Kuva Esa Mälkönen   Jukka Ranta: Lämmin, jopa helteinen ja ennätyskuiva kuukausi. Sademäärät pääkaupunkiseudulla olivat alle 5 mm. Tämä korjaantui sitten lauantain aikana, jolloin sadetta saatiin liki 30mm. Erikoista oli, että perhosia ei juuri näkynyt. Ainoastaan piippopaksupäitä oli runsaasti. Alkoivat lentelemään noin viikkoa ennen juhannusta ja olivat aktiivisia myös juhannuksen jälkeen.…

Liejukana – Kuva Mehmet Cadiroglu. Altaiden varhaisempien pesijöiden, telkkien ja sinisorsien, lisäksi nyt voi nähdä mm. ensimmäiset liejukanan ja naurulokin poikaset.  Pääosa alueen lokkien poikasista kuoriutunee alkaneelle viikolla. Teimme dronea lennättämällä naurulokki-laskennan 27.5.2023 eli liki samaan aikaan loppukevättä kuin vuosi sitten. Nyt ruovikoissa näkyi 187 aikuista lokkia ja vedessä (tai ilmassa) samaan aikaan 42 eli…

Neitoperhonen – Kuva Jukka Ranta   Linnut ovat aloittaneet munien haudonnan ja allas on rauhoittunut. Poikasia ei kuitenkaan näkynyt kuluneella viikolla mutta tulevalla viikolla mahdollisesti poikasia nähdään. Sää on jatkunut miltei kesäisenä ja puut ovat puhjenneet lehtiin. Siitepölyä on ilmassa erittäin paljon mikä ei ole hyvä asia siitepölyallergikoille. Altaalla vierailee rantasipi. Se on usein äänessä…

Kyhmyjoutsen vahvistaa viimevuoden pesää – kuva Mehmet Cadiroglu   Kevät etenee kohti kesää. Altaan jää on sulanut lähes kokonaisuudessaan. Vain pohjoisrannalla on vähän jäätä vielä. Paitsi mustakurkku-uikut, altaan kaikki vakiolajit ovat jo saapuneet. Pohjoisrannalla tiheäkasvuisten osmankäämien seasta kuuluu usean luhtakanan ääntä. Linnut pariutuvat, parittelevat ja rakentavat pesää. Parkkipaikan alkupään molemmin puolin leskenlehdet ovat kasvaneet kauniisti…

Kuva: Tommi Heinonen. Suomenojan altaat olivat vielä maalis-huhtikuun vaihteessa jäässä, vain puro oli sula. Sinisorsien lisäksi ensimmäiset telkät ja nokikana pistäytyneet. Alueen meren puolella näkynyt sulissa ja jäänreunoilla mm. joutsenia, hanhia, tukkasotkia ja naurulokkeja Kuvaajat kommentoivat havaintojaan: Jukka Ranta: Jälleen sään puolesta erikoinen ja vaihteleva kuukausi. Maaliskuu alkoi lumisena ja suhteellisen kylmänä ja sitten tuli…

Punatulkku koiras – kuva Janne Haapa-aho Tammikuu oli aika erikoinen. Melkein kaikenlaisia sääilmiöitä ja sateita on koettu. Lämpötilakin vaihteli kovista pakkasista lämpöasteisiin. Parina päivänä oli sakeaa sumua ja pakkasta. Lämpöasteissa sumu muodostaa kasvien pinnoille vesihelmiä mutta pakkasessa kasvien pinnoille muodostui piikin näköisiä jääkiteitä. Ruokintapaikalla ruokailijoiden määrä on kasvanut. Ajoittain mustarastaita ja punatulkkuja on runsaasti ja…

Nuori naurulokki peilailee jäällä – kuva Mehmet Cadiroglu   Vastaan tuleva kuvaaja sanoo ”hiljaista on”. Lintualtaalla on vain vähän lintuja. Pari lapasorsaa, muutama nuori naurulokki, heinäsorsia ja pari telkkänaarasta vielä sinnittelevät altaalla. Viimeinen nokikanakin on lähtenyt lämpimämmille maille. Vaikka luulisi, että ei näkisi enää mitään erikoista, kyllä yllätysvieraita näkee. Pari kolme jouhisorsaa on viihtynyt altaalla…

  Jukka Ranta: Aiempien vuosien tavoin raunioyrtit kukkuvat toiseen kertaan. Muutamissa oli edellisen kukinnan hedelmät ja uudet kukat. Koleasta säästä huolimatta ainakin kimalaiset ja niittykirvarit löysivät kukkivat raunioyrtit. Kuten aiemmin todettu, myös pensaskanukka kukki toiseen kertaan ja tekee nyt toista marjasatoa. Tiedotusvälineissä uutisoitiin, että suomalainen humala ja sen ”kävyt” (valoisten öiden seurauksena) ovat haluttua raaka-ainetta…

  Elokorento – Kuva Jukka Ranta. Suomenojan altailla voi vielä nähdä muutaman kymmenen vesilintua – jos katsoo lintutorneista. Muutoin näkyvyys on hyvin rajoittunutta. Äärimmäisen runsas kasvillisuus, osmankäämit ja järviruot peittävät näkyvyyden altaille. Jos alueen virkistysarvoja haluttaisiin kehittää, pitäisi kaupungin aina loppukesästä raivata riittävät näköaukot altaille – tai edes antaa yhdistyksellemme siihen oikeudet. Jukka Ranta kertoo…

  Vesipääskyt ja naurulokki – Kuva Bore Wanner. Suomenojalla pesivien naurulokkien määrä on romahtanut noin 200 pariin.  Kuvasimme altaiden naurulokkiyhdyskunnat dronella, lennätettävällä pienoiskopterilla 23.5.22 (ja osin 29.5.22). Lokit tai muut linnut eivät dronesta välitä, kun sitä lennätetään korkealla (50 m). Dronen kuvista voi kätevästi laskea naurulokkien määrän. Kuvista näkyi pesäruovikoissa 286 lokkia. Pesien määrä saadaan…

Ruokailua, haudontaa ja perhe-elämää Viikon loppupuolella ilmaantuivat ensimmäiset kaksi telkkäpoikuetta. Länsialtaalla näkyi emon seurassa viisi poikasta ja itäaltaalla kymmenkunta. Poikaset hyppäävät pesäpöntöstä tai -kolosta yleensä vuorokauden sisällä kuoriutumisesta. Niitä ei ruokita vaan heti veteen päästyään ne osaavat etsiä syötävää. Välttämättä telkkäemo ei pidä pitkään koko katrasta hoiteissaan vaan jättää osan poikasista ns. oman onnensa nojaan.…

Haarapääsky hyönteispyynnissä – Kuva Esa Mälkönen Lintujen aloittaessa munien haudonnan allas on rauhoittunut. Viime vuonna ensimmäiset poikaset alkoivat näkymään altaalla viikolla 20. Tänä vuonna jäiden lähtö oli viikon verran myöhässä. Sää on jatkunut lämpimänä ja puut ovat puhjenneet lehtiin. Siitepölyallergikot ovat huomanneet että siitepölyä on ilmassa runsaasti. Osalla linnuista munien haudonta on jatkunut ainakin kaksi…

  Liejukana – Kuva Jukka Ranta. Suomenojan altaiden hieno piirre on, että monia lajeja, jopa uhanalaisia tai vaarantuneita, voi tarkkailla kohtuullisen läheltä. Yksi tällainen harvinaisuus on liejukana, joita pesii Suomessa vain noin 150 paria. Näistä iso osa, reilut kymmenen paria, löytyy Suomenojan altailta. Kehitys on ollut Suomenojalla kuitenkin laskeva, kymmenkunta vuotta sitten määrä oli nykyiseen…

Lapasorsat parittelevat – Kuva Esa Mälkönen   Viikolla 15 lintuallas oli suuremmilta osin jäässä. Vaikka sula alue laajeni päivisin, öisin se jäätyi uudelleen. Tämä on hidastuttanut jäiden lähtöä. Tällä viikolla ilman lämmetessä reilusti, viikonloppuun mennessä jäät voivat sulaa kokonaan. Kaikki altaan vakio vesilintulajit ovat saapuneet. Mustakurkku-uikkupari on saapunut altaalle 17.4. sunnuntai yönä ja maanantaina 18.4…

Oma avanto – Kuva Paul Stevens. Allas on sitkeästi jäässä, mutta puro ja puronsuu on ollut maaliskuun puolivälistä lähtien enemmän tai vähemmän auki ja houkuttanut muuttolintuja. Tommi Heinonen kirjasi joensuiston sulassa havaittuja muuttolintuja: kyhmyjoutsen, laulujoutsen, kanadanhanhi, merihanhi, naurulokki, merilokki, harmaalokki, jalohaikara, harmaahaikara, isokoskelo, tukkasotka, telkkä, nokikana, merimetso. Myös punasotka. Jukka, Mehmet, ja Paul kommentoivat:  Jukka…

Talitiaiset – Kuva Mehmet Cadiroglu. Talviruokintapaikalla näkee hyvin tiaisten nykytilanteen, talitiaisia ja sinitiaisia on runsaasti, jokunen kuusitiainen, mutta ei yhtään hömö- tai töyhtötiaista. Allasalueen nykymetsiköt ovat liian urbaaneja ja pieniä monille lajeille. Koko valtakunnassa tiaiskantojen muutokset ovat olleet sekä positiivisia että negatiivisia. 1980-luvun alkuun verrattuna sinitiaiskannat ovat nelinkertaistuneet (nyt 700 000 paria) muun muassa talvien lauhtumisen…

Marraskuu oli osaltaan perinteisen harmaa, mutta myös aurinkoa riitti. Allas jäätyi ensimmäisen kerran 9 marraskuuta ja joulukuun alussa allas jo tukevan jääpeitteen peittämä. Marraskuun lopulla tulivat pakkaset, jotka lopulta jäädyttivät Nuottalahdenkin. Perinteinen lintujen ruokinta laitettiin juuri pakkasjakson alussa hieman uudistetulla idealla. Ruuat linnuille tarjoaa tänäkin talvena Merituulen K-Rauta. Alueella kaadettiin lintutornien vierestä Espoon kaupungin toimesta…

Punasyyskorento ja saalis – Kuva Jukka Ranta. Altaat ovat hiljentyneet. Korkeaksi ja tiheäksi kasvanut osmankäämi- ja järviruokokasvusto peittää valtaosin näkyvyyden. Vielä voi kuitenkin paikoin nähdä muutaman kymmenen vesilintua, pääosin vaihtopukuisia tukka- ja punasotkia, lapasorsia, taveja, sinisorsia, ja pari nokikanaa. Loppukesän yllättävin havainto oli altailla näkynyt nuori ristisorsa. Laji on Suomessa viime vuosikymmeninä yleistynyt, mutta pesimäkanta…

    Jukka Ranta: Heinäkuussa helteinen sää jatkui, kunnes heinäkuun viimeisellä viikolla tapahtui käänne epävakaiseen suuntaan ja saatiin sateita monen päivän jälkeen. Seurantajakso oli hyönteisten, erityisesti perhosten jakso. Tosin kuukausi alkoi tarhasylkikuoriaisten massaesiintymisellä. Niitä oli todella paljon, satoja ellei tuhansia ohdakkeilla, pietaryrteillä, raunioyrteillä, saunioilla ja monilla muilla. Laskin yhdellä kyläkarhiaisella 24 kappaletta. En ole aikaisimpina…

Nokikana poikasineen – Kuva Timo Leppäharju. Telkkä- ja sinisorsapoikueiden lisäksi altailla voi nähdä nyt ensimmäisiä nokikanojen poikasia. Pesivien nokikanojen määrä on nykyään luokkaa 10-15 paria, kun parhaimmillaan viisi-kymmenen vuotta sitten määrä oli yli kaksin- jopa kolminkertainen. Suurimpana syynä pidetään hentokarvalehden, nokikanan mieliruokakasvin, häviämistä altailta. Tali- ja sinitiaisten ensimmäisten pesueiden poikaset ovat näinä päivinä lähdössä pöntöistään,…

Viikon 20 aikana poikasia alkoi näkymään altaalla osan linnuista vasta rakentaessa pesiä Jukka Ranta: Aika tavanomainen toukokuun loppupuoliskon viikko säiden puolesta. Melko lämmintä ja myöskin jonkin verran sateita. Kasvimaailma monipuolistui. Tuomi alkoi kukkia, kuten myös isotuomipihlaja ja sirotuomipihlaja. Kevättähtimöitä oli jo runsaasti esillä. Peltokanankaalia oli selvästi enemmän kuin edellisellä viikolla. Tämä tietää hyvää perhosille. Perhosia…

  Jukka Ranta Alkuviikon aurinkoiset ja melko lämpöiset päivät muuttuivat torstaina sateisiksi ja koleiksi. Viikonloppuna saatiin ajoittaisia räntäkuuroja. Keskiviikkona sain olla todistamassa laulujoutsenten ja kyhmyjoutsenten reviiritaistelua läntisellä allasosalla. Runsaan tunnin esitys sisälsi uhittelua, hyökkäyksiä ja pakoja. Kun ottelivat ruovikon reunassa, niin rapa lensi. Tapansa mukaan laulujoutsen oli aggressiivisempi osapuoli. Mitään ihmeellistä ei lopulta tapahtunut, vaan…

Helmikuun alku oli kylmä ja meri sai paksun jääpeitteen – niin myös allas. Kuun loppua kohden sää lämpeni ja viikon kahdeksan loppupioli mentiin jo plussan puolella. Lumi peite suli hiljalleen. Tulevaa: Kauppakeskus Liilassa avautuu uusi K-market torstaina 11.3. Suomenojan Luonnon Lintuparatiisi-näyttelystä on 22 taulua esillä kaupan tiloissa. Kauppaan tulee myöhemmin sisustuksena yhdistyksemme jäsenien kuvia, jotka…

Väriä läpi kuukauden Säät vaihtelivat aina aurinkoisesta pieneen pakkaseen, mutta pääosin sää oli luonnon puolesta värikäs, taivaan puolesta lonkeron harmaa. Hiljalleen ruska muuttui maaruskaksi, ei niinkään kasvillisuuden vaihtaessa väriä pohjoisen lailla vaan lehtien pudotessa maahan. Kuun puolenvälin jälkeen Lintualtaamme näyttely siirtyi talvisäilöön ja tilalle tuli tuttu lintujen ruokinta metsään.     Lintujen ruokinta: K-Rauta Merituuli…

Kun lintuallas on hiljentynyt, on aika tarkkailla muita eläimiä: nisäkkäitä, perhosia, sudenkorentoja…  Muun muassa lintualtaan itäpuolella sijaitsevalla tulvaniityllä voi bongata sekä kettuja että metsäkauriita. Mehmet Cadiroglu kertoo: ” Yhtenä iltana kettu oli myyräjahdissa. Ilmeisesti se on tottunut ihmisiin, koska se ei välittänyt minusta, vaikka välillämme oli vain noin viisi metriä. Näin myös toisen ketun, jonka…

  Olipa vaihteleva viikko. Vettä, räntää, rakeita, kovaa tuulta mutta myös ripaus auringonpaistetta. Lauantai-iltana huikea maaginen värinäytelmä. Auringon laskiessa taivaanranta punertui kirkkaaksi tulipalloksi. Huippuloistoa kesti vartin verran. Siitä otetut kuvat voivat näyttää uskomattomilta, mutta ne ovat todellisia (oheisia  auringonlaskun kuvia ei ole kirkastettu kuvankäsittelyohjelmalla). Paljon huomiota herättävä altaiden kullankeltainen sinisorsan poikanen on saanut tarkemman määrityksen,…

  Aurinkoinen ja lämmin viikko 19/2020 Jälleen yksi tapahtumarikas viikko on takana lintualtailla. Kevät etenee nyt vauhdilla ja kaikkialla tapahtuu paljon. Lintumaailmassa osa on jo saanut poikaset, osa etsii puolisoaan toisten rakentaessa perää paritellen, kun kaikki eivät ole vielä edes saapuneet. Hyönteissyöjiä alkaa näkemään, mikä käy ilmi Esan rapostista. Perhosrintamalla myös tapahtumia niin kuin kukissa.…

Lämmin, mutta paikoin tuulinen viikko takana Aikainen kevät on vaikuttanut myös naurulokkien saapumiseen ja niiden määrä on ajankohtaan nähden runsas. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi lintuharrastajien Tiira-verkkopalvelussa useampikin on arvioinut yksilöiden määrän olevan nyt tuhannen kieppeillä. Vielä pitäisi lokkien määrän ainakin kaksinkertaistua lähimmän viikon tai kahden sisällä, jotta altailla pesisi viime vuosien tapaan…

Marraskuun harmaus kääntyi aivan kuun lopun parin kolmen sentin lumikerrokseksi ja pienet pakkaset jäädyttivät altaan. Lumi toi myös ruokintapaikan tuntumassa asustavalle lumikolle suojavärin. Se oli ehtinyt muuttua valkoiseksi jo ennen lumen tuloa. Kuun lopun viimeiset vesilinnut olivat nuori kyhmyjoutsen ja telkkä, kunnes jääriite ajoi nekin pois. Lumikon kohtaamisista Mehmet kertoo: ”Ensimmäisen kerran elämässäni pääsin näkemään…

Altaiden lintumäärät ovat syksyn myötä pudonneet muutamaan kymmeneen yksilöön. Viikonloppuna kuitenkin näkyi vielä mm. yksittäisiä sinisorsia, harmaasorsia, lapasorsia, telkkiä, taveja, haapanoita, nokikanoja ja liejukanoja. Myös kyhmyjoutsenpari ui altailla. Nämä joutsenet ovat kuitenkin varsin arkoja, joten kyseessä ei liene kesällä siellä pesinyt pari. Meren puolella on nähtävissä mm. merimetsoja ja koskeloita. Reunusmetsissä, erityisesti lepissä, kiertää vihervarpusparvia.…

Iharuusu – Kuva Jukka Ranta. Heinäkuun alkupuolella tulee Suomenojan altailla aina haikea olo.  Naurulokkien riemukas kirkuna päättyy poikasten vartuttua ja lokit lähtevät muille maille. Allas itsessään ei elätä, se on naurulokeille ”vain” kolmen kuukauden pesimäkauden koti huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkupäiviin. Altailla voi vielä nähdä sorsalintujen pieniäkin poikasia, osalla naaraista on ollut uusintapesue ensimmäisen tuhouduttua. Sorsanaaras…

Suomenojan ruovikossa elelee kolme kerttuslajia. Ylivoimaisesti yleisin on ruokokerttunen; itse altailla oleskelee 15–20 paria ja altaita ympäröivissä ruovikoissa hieman enemmänkin. Sitä lauluääneltään hieman muistuttavia rytikerttusia pesii muutama pari. Voimakasäänisiä rastaskerttusia on normaalisti 1–2 paria, mutta tänä vuonna lajia ei ole Suomenojalla havaittu. Rastaskerttunen on kuitenkin myöhäinen saapuja, joten se voi hyvinkin vielä ilmaantua. Linnunpoikaset kasvavat…

Viime viikolla altailla oli nähtävissä ensimmäiset sinisorsien ja telkkien poikaset. Kun haudonta on kestänyt neljä viikkoa ja muninta viikon-kaksi, niin ensimmäisten pesintä on alkanut jo huhtikuun alkupuolella, jolloin allas oli vielä osin jäässä. Vaikka käki on Suomen ainoa lintu, joka ei pesi itse, vaan aina loispesii muiden lajien pesiin, niin eräät muutkin linnut voivat käyttää…

  Kulunut viikko oli hyvin lämmin ja lintujen muuttoa suosiva. Kahlaajista pikkutylli ja rantasipi palasivat muuttomatkalta altaiden reuna-alueille. Töyhtöhyyppä soidinlentää ja ”naukuu” itäreunan niityillä. Pesisikö tänä vuonna? Edellisestä kerrasta on jo kymmenkunta vuotta. Joskus 60-luvulla töyhtöhyyppä oli alueen vakioasukas 4-6 parin voimin, mutta silloin alueella oli enemmän niittyä/peltoa. Mikko Joensivu kertoo: ”Ajoin lauantai-aamuna lintualtaan ohi…

    Parin viikon aikana on tapahtunut kaikenlaista, Etelä-Suomi on saanut lumipeitteen, joka on paikoin paksu ja lisää on tulossa. Kuunpimennys näkyi hienosti ja mm Paul on ikuistanut sen kauniisti lintualtaan luota. Välillä kovakin pakkanen näkyy voimalaitosten piipuista.  Viikkoraportissa on koottuna kuuvaajien kuvien lisäksi myös kommentit.   Metsäkauris ja valkohäntäpeura tai valkohäntäkauris kuten sitä nykyään…

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Kun aamulla aikaisin kulkee Suomenojan heinikossa, kengät ja housunlahkeet taatusti kastuvat. Aamukaste puree. Altailla voi nähdä muutaman kymmenen sorsalintua. Taveja pesii altailla normaalisti pari kolme paria, mutta nyt niiden osuus lintukannasta…

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Altailla voi nähdä vielä vesilintujen poikueita, muun muassa komeat yli 50 harmaasorsan poikasta. Loppukesä on kuitenkin ehkä enemmän eri pörriäisten juhla-aikaa. Esimerkiksi Itätornin lähellä ampiaiset ovat rakentaneet pesän linnunpönttöön. Pesässä on…

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Sunnuntain sää suosi jo perinteeksi muodostunutta Suomenojan Luonnon Lintuharrastuspäivää. Ennätysyleisön edessä myös kyhmyjoutsenet intoutuivat parhaaseen reviiritaisteluvireeseen ja nähtävissä oli näyttäviä takaa-ajotilanteita ja yhteenottoja. Parhaimmillaan taistoihin osallistui kuusi kyhmyjoutsenta. Todennäköisesti eteläaltaalle kuitenkin…

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Viikolla oli muutama altaalla tai heti sen ympäristössä harvemmin nähty laji. Mielenkiintoisin oli virtavästäräkki, joka näyttäytyi vain kerran muutaman kymmenen sekunnin ajan. Havainnosta tehtiin myös ilmoitus tiiraan kuvan kanssa.  Muita olivat…

  [fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Nuottalahden jäälle ilmestyi pieni hanhiparvi 24.3. Se oli harvinainen sekaparvi, siinä oli peräti kuusi merihanhen ja kanadanhanhen risteymää, ja lisäksi kuusi ”puhdasta” kanadanhanhea ja yksi merihanhi. Vesilinnut risteytyvät monia muita…

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]   Sumuisia aamuja ja sumut jatkuivat parina päivänä pitkälle aamupäivään. Sateitakin saatiin, runsaita kuurojakin. Perjantain vastaisena yönä satoi sen verran paljon, että puro oli täynnä vettä ja tulvi luhtaniitylle. Merivesi pysyi…