Jo vihertää lehdet tuomipuun, kuin kesä tullut ois … Viikko 19/13

Muutama kesäisen lämmin päivä ja pakkaseton yö kaiken muuttaa voi. Luonto räjähti eloon. Viime viikolla kaikki oli harmaata. Alkuviikolla puissa oli vihertäviä silmuja ja loppuviikosta lehdet aukesivat vauhdilla. Satakielten laulu helisi metsiköissä. Kotiloiden massat olivat marssilla. Valkovuokot hohtivat metsiköissä.

Raportin kaksi ensimmäsitä kuvaa on samasta tuomen oksasta maanantaina ja lauantaina. Muutos oli miltei nähtävissä.

Lintualtailla on haudontapuuhat käynnissä. Turnajaisista ollaan siistymässä enemmän ja enemmän perillisten odotukseen ja puolisosta huolehtimiseen.

Taitaa tulla kesä. Jokakeväinen luonnon herääminen tuntuu aina yhtä ainutlaatuiselta ja mahtavalta. Tänä vuonna muutoksen nopeus toi tunnelmaan oman lisänsä.

Muutama erkoishuomio kasvimaailmasta on kirjattava. On useissa kirjoituksissa epäilty hentohelmilijan hävinneen maansiirtojen seurauksena. Mitä vielä. Sitkeitä kavereita. Ponnistaa kasvuun muutaman metrin päästä alkuperäisestä paikasta. Tosin parin yksilön voimin, mutta kuitenkin. Mukulaleinikki ja hevoskastanja ovat lisäyksiä viime kesän kasvilistoihin.