Kaukolämpöä, uusia lampia, asuntoja ja niittoa – Muutosraportti – 12/2020

Näyttäisi siltä, että entiselle täyttömäen alueelle on tehty keinolampi. Kyse voi olla harhanäöstä, sillä Djupsundsbäcken oli tulvinut voimakkaasti yli äyräiden ja voi olla, että vesi oli virrannut väärään suuntaan eli ”ylöspäin” ja täyttänyt notkelman. Tätä käsitystä tukisi lammen pinnalta pilkistävät istutukset, jotka olivat pääosin veden alla. Toisaalta uuden kävelytien ali notkelmaan tulee ojan putki, joten jonkinasteinen koristeallas on nähtävästi suunnitelmissa ollut.

Lämpöputkea seuraileva uusi kävelytie katkeaa metrorakennusten viereen. Syykin selviää parkkipaikalla: metrorakennuksista eteenpäin kaivetaan uusia kaukolämpöputkia. Vaikuttaa siltä, että vanha betoninen putki korvataan uusilla maan alla olevilla putkilla.

Kaupunki informoi uusista rakennuskohteista Djupsundsbäckenin varrella: https://www.espoo.fi/fi-FI/Finnoossa_lisaa_asuinkerrostaloja_rakent(188471)

Rakentaminen on jo alkanut ja myös Djupsundsbäckeniä seuraava kävelytie on siistitty ja näyttää valmiilta.

Muutosraportissa 10/2020 kerrottiin ruderaatilla tapahtuneesta niitosta ja puiden istutuksesta. Teimme kaupungille selvityksen perhos- ja sudenkorentoalueista, perhoskasveista ja Suomenojalla havaituista perhoslajeista. Tätä käsiteltiin altaan ja sen ympäristön hoidon seurantakokouksessa, johon myös Suomenojan Luonto osallistui. Korostimme kirjallisesti ja suullisesti ahdekaunokkien merkitystä mesipistiäisille ja perhosille. Aikaisempaan raporttiin viitaten toteamus: puiden istutus on tehty ELY-keskuksen vaatimuksesta oikeuskäsittelyssä olevan kaavan alueelle myönnettyjen poikkeuslupien aiheuttamien muutosten takia, koska lämpöputken pohjoispäähän ja siitä eteenpäin ei ollut mahdollista saada istutuksilla liito-oraville reittiä. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, millä aikajänteellä ja millä tavalla nyt istutettavat puut tukevat liito-oravia. Aikaa mennee 5–10 vuotta puiden kasvuun riittävän pitkiksi ja istutukset ovat aika kaukana liito-oravien reiteistä. Tulikohan tekosyy tehdä puistoa?

Kuinkas sitten kävikään?

Ei mennyt kuin runsas viikko kokouksesta, kun ruderaatilla rouhittiin sorakasoja ja pienempi kasa poistettiin kokonaan. Siinä sivussa lanattiin osa ahdekaunokeista. Kumma käsitys, mitä tarkoittaa pelasta pörriäinen.

Istutetut taimet ovat osin saaneet ”pupusuojat”. Suojaavat varmaan rusakoilta ja jäniksiltä, mutta miten kauriit? Myös suojaamattomat kelpaavat rusakoille.

 

Koosti: Jukka Ranta