Kesä palasi – Viikko 27/14

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

 

Viikon kuva: koleasta sateisesta säästä helteeseen. Kesä palasi toukokuun lopun jälkeen. Olipa pitkä kolea jakso. Viime viikolla pohdimme mustakurkku-uikun poikastuotantoa. Altaalla säännöllisesti havaintoja tekevät lintuasiantuntijat vahvistivat tämän: poikaskuolleisuus on ollut altaalla poikkeuksellisen suurta. Myös YLE:n luontosivut raportoivat suuresta poikaskuolleisuudesta. Hyönteissyöjillä tämän ymmärtää. Mutta ilmeisesti sateinen kylmyys on verottanut myös vesilintujen poikasia.

Kasvimaailma on pitänyt kosteudesta. Paikoin kasvustot ovat silmämääräisesti poikkeuksellisen tuuheita. Kuluneella viikolla alkoi näkyvästi kukkimaan virmajuuri eli valeriana. Virmajuuri on kosteiden paikkojen kasvi. Suomenojalla sitä on varsin runsaasti puron varrella ja altaan reunoilla. Ensinäkemältä sitä voi luulla sarjakukkaiseksi eli koiranputken sukulaiseksi sen kukinnon takia . Yksittäinen kukka on kuitenkin torvimainen ja selkeästi erilainen esimerkiksi koiranputkesta. Virmajuuri onkin kuusamakasvi ja yskittäinen kukka on muodoltaan kuin kellokuuasaman kukan pienennetty painos. Onko kuvissa lehto- vai rohtojuuri on vaikea sanoa (niin likellä ovat toisiaan). Kasvupaikan perusteella lienee kyseessä lehtovirmajuuri.

Virmajuuren tieteellisen nimen sukuosa eli ensimmäinen sana Valeriana kerto, että virmajuuri on perinteinen lääkekasvi, jota on mm. käytetty sydänlääkkeen valmistukseen. Valeriana on tunnettu sydänlääke ja toimii rohtona moneen muuhunkin.

Viime viikolla oli tutkielma lupiinien väreistä. Myös toinen valtaajalaji, kurttulehtiruusu voi olla erisävyinen. Suomenojalla ei sitä paljoa ole. Suurin yhtenäinen kasvusto on parkkipaikalta altaan luoteisosaan johtavan polun ja allasta kiertävän polun risteyksessä. Vieraslajeista rikkapalsami (ja myös jättipalsami) aloittivat kukinnan. Niin teki myös näiden lailla suojattu sukulainen: lehtopalsami.

Kolea sää näkyy myös satamassa. Lomakausi on parhaimmillaan, mutta mastoja on vielä tiheässä. Myös sataman karussa maaperässä on ollut poikkeuksellisen runsaasti kukintaa. Sataman kentälle levitetään asfalttimursketta. Lisää öljypitoista maata täytöstä haaveilevien harmiksi.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]