[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Viikkoraportin toimittaja tällä viikolla: Timo Leppäharju
Toisen pääsiäispäivän lumimyräkästä on vain muisto jäljellä, kevät etenee vauhdilla.
Lintualtaalle ovat tulleet jo perinteisistä lintulajeista nokikana, joka valitettavasti lensi voimalinjoihin ja kuoli.
Ensimmäiset naurulokit myös lentelevät altaan päällä mutta eivät vielä laskeudu ja menevät yöksi merelle. Kyhmyjoutsenpariskunta kävi muutamana päivänä myös tarkistamassa onko sulia paikkoja mutta uskaltautuivat jäädä vasta sunnuntaina paikan päälle. Nuottalahti on vielä tiukassa jäässä, siellä on lisää kyhmyjoutsenia vaikka finnoonpuron laskusuulla ei ole edes sulapaikkoja.
Suomenojan parkkis kertoi lauantaina, että kevät olisi tullut. Parkkipaikka täynnä, autoja oli perkeerattu polun reunoihin ja pois asfaltilta. Kuvaajia palaa autoille pitkien putkien kanssa. Mutta allas on täysin jäässä ja ilmeisesti kestää jonkin aikaa ennen kuin allas on sulana. Nuottalahdella oli vielä pilkkijöitä. Etelänruttojuuret työntyivat esiin ja ensimmäiset nuput ilmaantuivat tammikuun ensimmäisellä viikolla. Näyttävät olevan edelleen likimain samassa tilassa ehkä punaista on tullut hieman lisää. Eivät siis ole kärsineet, vaan ovat levänneet lumen alla.
Kevään ensimmäinen rohkea leskenlehti oli jo työntämässä kukintoa kohti aurinkoa, leskenlehten löysi Tommi paikalta missä aurinko lämmittää soraista rinnettä.
Paljon muuttolintuja lentää altaan yllä, tundrahanhet, laulujoutsenet ja merimetsot. Altaalla on myös nähty lehtokurppa, kiuru, västäräkki ja ruskosuohaukka. Sinitiainen etsii pesäpaikkaa puukiipijälle tarkoitetusta pöntöstä.
Kanahaukka päivystää miltei päivittäin altaalla tai sen läheisyydessä.
Piisamit viettävät talven Suomenojalla rantatörmien koloissa, jonne sisäänkäynti on veden alta. Joskus pesä voi olla myös ruovikkoon kasatussa kummussa. Talviajan piisamit elävät syksyllä keräämiensä ruokavarastojen turvin. Nyt kun aukkoja alkaa olla jäänpeitteessä, piisamit ilmantuvat pesistään tuoreemman ravinnon toivossa. Joskus varsinkin nuoret voivat olla hyvin pelottomia, sunnuntaina esimerkiksi pari pelotonta ruokaili altaan kävelytien törmässä ja antoi kulkijoiden rauhassa tarkkailla heitä parin metrin päästä.
Kärppä oli vaihtanut asunsa jo kesäpukuun, niin vikkelästi juoksi polun yli että vain hännän musta tupsu jäi toiseen kuvaan.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]