[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Täyttöalueella, parkkipaikan altaan välisellä alueella havaittiin syksyn 2012 maaperätutkimuksissa kromia. Oletettavasti tämä oli tiedossa jo aiemminkin. On myös puhuttu koboltista. Asiantuntijoiden mukaan kromipitoisuudet ovat erittäin suuria ja alue nykyisin luokiteltaisiin ongelmajätteiden kaatopaikaksi. Sitähän se on vähän ollutkin.
Kromi on yleisesti käytetty ja hyödynnetty metalli. Ruostumaton teräs sisältää kromia. Monet kotitalouden hyötyesineet ovat kromattuja. Kromi antaa vihreälle lasille sen värin (ja koboltti muuten antaa sinisen värin). Ihminen tarvitsee moniin elintoimintoihinsa kromia (kuten myös kobolttia) ja sitä voidaan antaa puutteesta kärsiville hivenainetabletteina.
Kuten monet muutkin ihmiselle välttämättömät aineet, kromi on haitallinen, jopa myrkyllinen suurina määrinä nautittuina. Lisäksi jotkut kromiyhdisteet ja/tai kromin olomuodot ovat erittäin myrkyllisä ja voivat aiheuttaa vakavan myrkytystilan jo ihon kanssa kosketuksiin joutumalla. Lisäksi tietyt kromiyhdisteet, joita mm. kyllästysaineissa, ovat karsinogeenejä eli syöpää aiheuttavia.
Suomenoja altaalle ja sen ympäristölle ollaan valmistelemassa hoitosuunnitelmaa. Osana sitä tehdään tarkempi analyysi alueen kromipitoisuuksista ja siitä, millaista kromia alueella on. Sen perusteella arvioidaan riskit ja uhat mm. pohjaveden saastumiselle sekä tehdään toimenpidesuunnitelma. Usein tilanne on kuitenkin se, että paras tapa hoitaa asia on jättää kromipitoiset alueet koskematta, jolloin kromi ei pääse liikkeelle vaan pysyy ”maametallina”.
Täyttöalueelle on ilmestynyt kuoppia eli näiden kohdalta on otettu määperänäytteitä. Paikat valittiin aiempien havaintojen perusteella sekä Suomenoja Luonnon kanssa katselmoimalla, että näytteenotosta ei aiheudu tarpeetonta vahinkoa kasvistolle ja hyönteisille. Tämä näyttää onnistuneekin hyvin – ainoastaan nokkoskukkulan itäpään näytteenotto on lipsahtanut pikkasen liian keskelle perhosten kannalta tärkeälle karvahorsma-alueelle.
– Jukka
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
- Kromin näytteenottopaikka nokkoskukkulan kyljessä – Kuva: Jukka Ranta
- Kromin näytteenottopaikka – Kuva: Jukka Ranta
- Kromin näytteenottopaikka – Kuva: Jukka Ranta