Lehtiä, tilhiä ja … valkohäntäpeuroja – Viikko 42/16

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomenojalla voi useasti törmätä metsäkauriiseen. Kuluneella viikolla onnistui Timo Leppäharju kuvaamaan valkohäntäpeuran. Ei vain yhtä, vaan ilmeisesti perheen. Näitä ei ole paljoa Suomenojalla näkynyt. Taitaa olla ensimmäiset kuvat yhdistyksemme historiassa.

Sateeton, mutta tuulinen viikko. Aurinkokin pilkisti muutamana päivänä. Erikoisin ilmiö lienee ollut matala meriveden korkeus. Parhaimmillaan korkeus oli Helsingin mittauksissa – 65cm ja vaihteli päivisin keskinmäärin -50 cm:ssä. Kun on ollut sateetonta, niin purossakin on vähän vettä ja niin tulvaniitty on pysynyt kuivana.

Puutarhurit puhuvat, että puissa on vain harvoin ollut näin paljon lehtiä kuin tänä vuonna ja tuskailevat pudonneiden lehtien kanssa. Suomenojalla on lehtien runsauteen helppo uskoa betonisen kaukolämpöputken päällä.

Tilhiä on ollut todella runsaasti. Keskiviikkona aamupäivällä lenteli pari 100 linnun parvea. Urpiaisia näkyy siellä täällä. Varikset ovat aloittelemassa perinteisiä syyspäiviään. Täysi vaakunta ei ole vielä päällä.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]