Loisketta ja läiskettä – Viikko 13/17

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Viikon kuluessa altaan jää hupeni nopeasti ja keskiviikkona eteläinen osa oli lähes jäätön. Itäiseen osaa tuli sulia, joihin heti ilmaantui lintuja. Perjantain vastaisena yönä tuli kuitenkin noin 5cm lunta ja maisema muuttui valkoiseksi. Lumi kuitenkin suli sunnuntaihin mennessä ja sunnuntaiaamu oli maaginen. Sumuinen maisema, sulanneen lumen, vesisateen ja sumun seurauksena puissa ja kasveissa oli aika erikoisia pisarakoristeita. Näistä esimerkkinä galleriassa ovat pajunkissat ja korallikanukka.

Linnut lisääntyivät viikon aikana “silmissä”. Vakituisesti pesivästä vesilinnuista (ja rantakanoista) enää puuttuu mustakurkku-uikku, kun sunnuntaina ilmestyi lapasorsa. Sitä ennen olivat jo tulleet sinisorsa, telkkä, liejukana, nokikana, tavi, kyhmyjoutsen, punasotka ja tukkasotka. Yksilömäärät kuitenkin kasvavat koko huhtikuun. Sunnuntai-iltana altaalla oli viitisenkymmentä nokikanaa. Ensimmäiset aloittelivat jo turnajaisia. Pieniä kottaraisparvia näkyi aika ajoin. Naurulokit saapuivat joukolla altaalle.

Myös ensimmäinen perhonen nähtiin, koivutyttöperhonen. Koivutyttöperhonen kuuluu mittareihin eli yöperhosiin, mutta on päiväaktiivinen laji. Aurinkoisina aamuina se lentelee koivujen latvustoissa, mutta laskee aina välillä myös maahan. Se on yksi aikaisimpia kuoriutujia.

Laitetaanpa vielä muutama sana altaan joutsenista. Harmonia ja rauha näytti palanneen keskiviikkona Suomenoja’n joutsenlammelle edellisen viikonlopun tappelujen jälkeen. Eteläisen lintutornin edustalla oli pari rauhallisena ja omissa oloissaan. Pari salli (vielä tuolloin) yksinäisen joutsenen itäisessä osassa, jossa oli jo jonkinverran sulaa. Viikonloppuna tilanne muuttui: pari teki hyökkäyksiä useasti ja lopulta yksinäinen karkotettiin. Tähän liittyy mielenkiintoinen kysymys: onko tämä yksinäinen kahden vuoden vuoden takainen leski? Kaksi vuotta sitten pariskunnasta toinen kuoli (peto, tappelu? – löytyi kuolleena ruovikosta) haudontavaiheessa. Leskeksi jäänyt hautoi hetken yksin, mutta hylkäsi pesän. Vuosi sitten yksinäinen kyhmy lenteli useasti altaan yläpuolella töräytellen. Kyhmythän ovat pari- ja paikkauskollisia, joten leski saattaa olla leskenä lopun elämäänsä. Allas on ollut jo vuosia kyhmyjen haluttu ja taisteltu pesimäpaikka, joten ei ole ihme, että sen olisi nopeasti ominnut toinen pari ja leski palaisi etsimään puolisoaan.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]