Marraskesi, marraskuu, marras … koulussa opittiin, että marraskesi tarkoittaa ihon ulointa kerrosta ja se muodotuu kuolleista, sarveiainetta sisältävistä soluista … siis marraskuu, kuollut kuukausi. Sen verran kaiveli tuo analogia, että pakko oli selvittaa sanan ”marras” etymologiaa. Ja näin tietää Wikipedia:
”Erilaisia kuolemaan liittyviä ilmiöitä on kutsuttu nimityksellä marras. Suomalaisten kansanuskomusten yhteydessä martaat ovat muun muassa kuolleiden sieluja, pian kuolevia ihmisiä tai kuoleman ennusmerkkejä, toisinaan myös menninkäisiä muistuttavia Manalan olentoja. …
… Marras (marta) tarkoittaa usein kuolemaa tekevää ihmistä tai vainajaa. Sanan indoeurooppalaisessa kantakielessä oleva vastine on martas. Siitä se siirtyi edelleen muinaisintiaan. Sanasta on kehittynyt latinan sanat mori (kuolla), mors (kuolema) ja mortalis (kuolevainen), joista on johdettu muun muassa englannin mortal (kuolevainen), ranskan mort (kuolema), mortel (kuolevainen), mourir (kuolla) ja espanjan mortal (kuolevainen), morir (kuolla) ja muerte (kuolema).” – Wikipedia, hakusana ”marras”.
Kulunut viikko osoitti, miksi meillä on marraskuu, kuollut kuukausi, kuoleman kuukausi. Viikko oli harmaata, sumuista, tihkua ja välillä kunnon sadettakin. Hyvin vähän eloa, vaan apeata ja hiljaista. Muutama sorsa ja kyhmyjoutsen sinnittelee altaalla. Ulkoilijoita hyvin vähän. Ainoat elomerkit olivat purkutyöt ja kunnostustyöt. Onneksi Tuomas ja Helmut sattuivat paikalle sinä ainoana aurinkoisena aamuna.
Olemme kutsuneet maantutkimushärveleitä ötöiksi. Koska nämä ovat saaneet niin paljon vahinkoa aikaseksi, on kyseessä ilmiselvästi marrashärveli eli menninkäistä muistuttava Manalan olento – luonnon kuoleman ennusmerkki.