Nyt on perhosia – Viikko 27/16

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Näyttää siltä, että kesästä tulee huomattavasti parempi perhoskesä kuin kahdesta edellisestä. Vaikka viime kesä näkyy jonkin verran kumulatiivisesti, niin lämmin toukokuu ja sen jälkeen jatkunut suhteellisen lämmin sää on vaikuttanut positiívîsesti. Mittareita on runsaasti. Mittarit kuuluvat oikeastaan yöperhosiin, mutta moni laji on myös päiväaktiivinen. Ne lentelevät levottomasti matalalla kasvien seassa, mikä tekee kuvaamisen haasteelliseksi.

Piippopaksupäitä (kuten myös lauhahiipijöitä) lentelee paljon. Tesmaperhoset ovat edelleen aktiivisia. Nokkosperhosia ja lanttuperhosia lentelee ”uudestaan”. Kyse on mitä ilmeisemmin kesän toisesta sukupolvesta. Kasveilta saattaa löytää myös hyvin monenlaisia kovakuoriaisia, kuten gallerian veikeän oloisen kimalaiskuoriaisen.

Allas alkaa hiljentyä, sillä suurin osa aikuisista naurulokeista on jo lähtenyt muualle, lähinnä meren rannoille – samoin melkoinen osa poikasista. Jäljellä olevat poikaset kasvavat ”silmissä”. Harmaalokki yritti napata tukkasotkan poikasen – tosin huonolla tuloksella. Liejukana ärsyyntyi lapasorsan poikasista. Pensaskerttuja laulaa useammassa paikassa ja on päiväaikaan tällä hetkellä yleisin lauluääni. Moni niistä rakentaa toista pesää. Viitakerttuset ruokkivat poikasiaan hämähäkeillä ja muilla ötököillä

Täyttömäellä on kasvanut jo ainakin vuodesta 2010 sinimailanen. Aluksi oli muutama kasvi, nyt jo pienehkö alue on täynnä sinimailasia. Maailmalla se tunnetaan alfalfa:na, joka on myös sen englanninkielinen nimi eli on tunnetun rehun pohjakasvi. Suomessa se kasvaa Luomuksen Kasviatlaksen mukaan harvassa pistemäisinä esiintyminä. Se, kuten myös neidonkieli tulee lähivuosina häviämään, koska täyttömäki roudataan jossain vaiheessa Riihimäelle. Ukontulikukka kasvaa ns. tomaattipellon reunalla. Siinä sitä ei ole aiemmin ollut – mutta kuten aiemmin todettu siemenet saattavat odottaa maassa jopa 100 vuotta ja sitten kasvi yllättäen pomppaa esiin. Kuusi yksilöä on kukassa. Voisi olla enemmänkin, mutta tomaattipellon reunastahan nirhaistiin osa pois. Palsamit kukkivat komeasti. Lainsuojattomat iso pahis eli jättipalsami ja pikkupahis eli rikkapalsami ovat runsaassa kukassa, kuten myös lailla suojattu keltainen lehtopalsami.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]