Öisin lunta, päivisin lämpöasteita, lintuja on saapunut – Viikkoraportti viikko 15/2025

Nokikanojen taisto – Kuva Esa Mälkönen

Erikoinen viikko sään puolesta. Öisin satoi lunta ja päivisin plusasteet sulattivat lumet. Viikonloppuna lämpötila nousi 10–12 asteeseen. Kylmät yöt ja lumi, piilotti kimalaiset, joita viikkoa aiemmin lenteli tosi paljon.

Leppä ja paju kukkivat komeasti.

Lintualtaalla kyhmyjoutsen ajoi laulujoutsenta takaa. Laulujoutsen päästi mylviviä ääniä.

Lintualtaan yläpuolella lenteli petolintu, jota epäilen merikotkaksi. Naurulokit häiritsivät sitä. Petolintu oli siipiväliltään ja pituudeltaan noin neljä kertaa suurempi kuin naurulokki. Netin kuvien perusteella arvioin sen olevan merikotkan. Olen kerran kuvannut sitä Vaasan Raippaluodossa ja myös katsellut niitä Vanhankaupungin lahden lintutornista.

Allasnäyttely on paikoillaan. Siihen tulee vielä viisi uutta kuvaa, jotka ovat menossa tilaukseen. Pitäisi tulla ennen Lintuharrastus Päivää.

 

Esa Mälkönen kertoo:

Altaista itäaltaan vesiarvo- ja ravintotilanne näyttää tällä hetkellä suotuisimmalta, sillä se kerää selvästi eniten vesilintuja, erityisesti nokikanoja ja tukkasotkia. Osa vesilinnuista on vasta muuttomatkalla, ne odottelevat muun Suomen vesien vapautumista jäästä. Pientä takaa-ajoa nokikanojen kesken syntyy, mutta harvoin pitempiä taistoja, kun kyse ei ole vielä oman pesimäreviirin valtaamisesta tai puolustamisesta.

 

Mehmet Cadiroglu kertoo:

Huhtikuun 12. päivänä altaalla ei ollut yhtään naurulokkeja. Välillä ilmassa pyöri kymmenkunta naurulokkia mutta ne eivät laskeutuneet altaalle. 13. päivän aamuna lähestyessäni allasta kuului tuttu ääni, naurulokit ovat tulleet. 12. päivänä mustakurkku-uikku ilmestyi mutta sain siitä kuvan vasta seuraavana päivänä. Lapasorsat ja liejukanat ovat tulleet myös. Sain ensimmäistä kertaa kuvata tavien parittelun. Kevätkynsimö kukkii ruokintapaikalle johtavan polun molemmin puolin. Se on hyvin pieni ja matala kukka, joten sitä on vaikea huomata.

 

Paul Stevens kertoo:

Perjantaina satoi lunta yöllä. Aamulla lumi viipyi vielä maassa. Kylmä, navakka ja pureva tuuli puhalsi altaiden yli. Naurulokit olivat häipyneet altailta. Sunnuntain aamuna aurinko paistoi ja lämmin, lempeä tuuli puhalsi. Naurulokit olivat palanneet altaille tai tarkemmin eteläaltaalle, jossa suurin osa vähäisistä naurulokeista oleskelivat. Altailla on huolestuttavan vähän naurulokkeja, vaikka on huhtikuun keskivaihe. Sunnuntaina naurulokit lentelivät ja huusivat, mutta niin niiden vähäinen määrä teki äänimaisemasta hiljaisemmin kuin aiempina vuosina.

Sen sijaan nokiakanojen määrä on kasvanut. Perjantainaamuna arvioin altaissa olevan noin 50 nokikanaa. Tiiran mukaan altailla oli laskettu yhteensä 55 nokikanaa. Suurin osa nokikanoista ui itäaltaalla, jossa laskin niitä noin 40. Ne pysyttelivät kaukana rannasta, lukuun ottamatta muutamia, joka tulivat lähemmäs ruokailemaan tai aloittamaan pesän rakentamista.

Tuomen nuput ovat aukeamassa ja pajut kukkivat, vaikka maata peitti ohut, valkoinen lumikerros.

Näin pari lapasorsaparia. Yksi pari lensi pois, mutta toinen, naaras ja koiras, pyörivät toistensa ympäri. Tämä oli ensimmäistä kertaa, kun olen nähnyt lapasorsan soidintanssin ja viihdyttävä se oli. Lapasorsat olivat niin keskittyneitä toisiinsa, että eivät huomanneet rannalla olevia kuvaajia

 

Koosti Jukka Ranta, seuraava ilmestyy 21.4