[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Kyläkurjenpolvi – Kuva: Jukka Ranta
Otsikkokuvan kasvi, eli kyläkurjenpolvi on samankaltainen kuin lähisukulainen metsäkurjenpolvi. Kyläkurjenpolvi kukkii kuitenkin heinä-elokuussa, kun taas metsäkurjenpolvi touko-kesäkuussa. Kyläkurjenpolven kukan terälehdet ovat isompia ja haaleampia väriltään, joskus jopa valkoisia violetin raidoin(Etelä-Suomessa metsäkujenpolvi on usein syvän punertava).
Gallerissa on kaksi vieraslajia: kanadanpiisku ja idänpensaskanukka (korallikanukka). Kanadanpiiskua (ehkä myös isopiiskua) kasvaa monin paikoin Suomenojalla. Varsin näyttäviä keskittymiä on kasvimailta Finnevikinsillan ali vievän huoltotien varrella sekä myös täyttömäellä. Kuvan kukka on puhdistamon edestä pumppukoppien vierestä. Kanadanpiiskun (ja isonpiiskun) erottaa hyvin tavallisesta kultapiiskusta nuokkuvien/taipuvien kukkaoksien avulla – kultapiisku on pysty. Kanadanpiisku leviää helposti ja tukahduttaa muuta kasvillisuutta.
Idänpensaskanukka on, kuten nimi kertoo, on pensaskavi. Se on kotoisin Siperiasta. Suomenojalla sitä on parkkipaikan lähellä, altaan reunalla, altaan ja läntisen kävelytien välisessä metsikössä sekä puhdistamon/voimalaitoksen aidan vieressä. Se ei kuitenkaan leviä helpolla ja kasvustot ovat paikallisia.
Yhtään sudenkorentoa en ole vielä nähnyt Suomenojalla tänä kesänä. Perhosista liihottelee vain kolme Suomen yleisintä päiväperhosta: tesmaperhonen, lanttuperhonen, lauhahiipijä. Nämäkin rauhattomasti lentäen ikäänkuin jotain etsien. Idänlehtikuoriaisen toukat ovat sen sijaan aktiivisia. Eipä silti, ei ole omalla pihallakaan näkynyt kuin muutama lanttuperhonen, vaikka parhaat perhoskukat eli neilikat ja nauhukset kukkivat täysillä. Sudenkorentolammikostamme on noussut vain yksi toukka. Erikoinen perhoskesä. Toisaalta, kuten pari viikkoa sitten raportoitiin, on Keskuspuistossa Tikankierroksen niittyalueilla runsaasti sekä perhosia että sudenkorentoja. Erikoista on myös nämä hyvin läheisten alueiden isot paikalliset erot.
Kottariset ovat alkaneet jo parveilemaan. Niitä näkee nyt runsaasti altaan ympäristön puissa.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
-
- Kyläkurjenpolvi – Kuva: Jukka Ranta
-
- Kanadanpiisku – Kuva: Jukka Ranta
-
- Idänpensaskanukka eli korallikanukka – Kuva: Jukka Ranta
-
- Apila – Kuva: Jukka Ranta
-
- Pukinparta – Kuva: Jukka Ranta
-
- Särmäkuisma – Kuva: Paul Stevens
-
- Kimalainen ja metsäruusu – Kuva: Jukka Ranta
-
- Lauhahiipijä – Kuva: Jukka Ranta
-
- Lanttuperhonen – Kuva: Paul Stevens
-
- Tesmaperhonen – Kuva: Paul Stevens
-
- Idänlehtikuoriaisen toukka – Kuva: Jukka Ranta
-
- Lehtokotilo – Kuva: Jukka Ranta
-
- Sammakko – Kuva: Paul Stevens
-
- Kottaraiset ja käpytikka – Kuva: Paul Stevens
-
- Kottaraiset – Kuva: Paul Stevens
