Mustakurkku-uikku ja poikanen – Kuva Esa Mälkönen
Jukka Ranta:
Lämmin, jopa helteinen ja ennätyskuiva kuukausi. Sademäärät pääkaupunkiseudulla olivat alle 5 mm. Tämä korjaantui sitten lauantain aikana, jolloin sadetta saatiin liki 30mm.
Erikoista oli, että perhosia ei juuri näkynyt. Ainoastaan piippopaksupäitä oli runsaasti. Alkoivat lentelemään noin viikkoa ennen juhannusta ja olivat aktiivisia myös juhannuksen jälkeen. Isoja valkoisia (kaaliperhosia todennäköisesti) lenteli silloin tällöin, eivät pysähtyneet kukille. Tytönkorentoja liihotteli heinien välissä. Jäivät lepäämään lehtien alle, mikä teki kuvaamisesta vaikeata. Mainittakoon, että pieniä, kynnen kokoisia yökkösiä oli todella runsaasti.
Kimalaisia, mehiläisiä ja kukkakärpäsiä oli todella runsaasti.
Aitohunajakukka ilmaantui pari vuotta sitten. Tuliko maansiirron vaikutuksesta vaiko onko tarkoituksella istutettu, on arvoitus. On alueilla, joille istutettiin päivänkakkaroita. Kuten nimi kertoo, se on hyvä mesikasvi. Sitä oli nyt runsaasti lämpöputken reunalla. Ruusuruoho ilmaantui hulevesialtaan reunoille pari vuotta sitten. Kukkii nyt runsaana.
Juhannusruusu alkoi kukkimaan runsas viikko ennen juhannusta tallitien metsässä ja juhannuksena orjanruusu, iharuusu ja metsäruusu olivat komeasti kukassa ruderaatilla. Keltamaite (luonnonkasvi) on yleistynyt päiväkakkaroiden istutuksen myötä. Tuliko maansiirron myötä, jää kysymykseksi.
Tallitien metsässä on ollut ainakin kuusi vuotta erikoisen näköinen tuoksuköynöskuusama (karkulainen), Suomen ainoa liaani.
Esa Mälkönen:
Kesäkuun lopulla useimmat naurulokin poikasista alkavat olla lentokykyisiä, mutta emot ruokkivat niitä vielä viikon tai kaksi. Sitten lähempänä heinäkuun puoliväliä allas hiljenee, kun valtaosa lokeista lähtee. Poikaset palaavat Etelä- ja Länsi-Euroopasta aikaisintaan noin kahden vuoden päästä, kun ovat sukukypsiä.
Timo Leppäharju:
Kevät muuttuu kesäksi, poikueet kasvavat, allas hiljenee.
Tämän viikkoraportin koosti Mehmet Cadiroglu. Seuraava julkaistaan ma 7.8..2023