Rasvaa … ja kesäisen lämmintä – Viikko 37/13

Viikon huolen aihe oli rasvamainen aine, joka kellui altaan pinnalla ja ilmeisesti siihen liittynyt veden poisto altailta ruoppauskulman poistoputken kautta. Tästä on kirjoitettu erillisessä raportissa, joten sivuutetaan asia tässä maininnalla. Olemme kysyneet asiasta HSY:ltä. Raportoimme vastauksesta, kun sen saamme.

Viikko oli säältään kuin edellisen viikon toisinto. Tyynet aamut, kastetta niityillä, komeat auringonnousut, joita vedestä nouseva sumu tehosti. Aivan upeita ja tunnelmallisia aamuja.Vain lämpötila putosi asteen verran viimeviikkoisesta.

Ruoppauslietteen läjityspaikan mikroevoluutioita on mielenkiintoista seurata. Tänä kesänä vaikutti suuresti lietteen alkuperä, joka antoi leimansa kasvistolle. Kuten aiemmin on kerrotu ilmaantui läjityspaikalle myös kasveja, kuten ukontatar ja vuohennokka, jotka eivät suoranaisesti liity ruoppauspaikkaan. Ruoppaukseen saattaa liittyä nyt komeana, yli kaksimetrisenä kukoistava (iso)hierakka. Sitä, että olisi nimenomaan isohierakka, tukee pituus ja lietteen alkuperä. Läjityspaikalta tulee myös marjasatoa – ikävä kyllä myrkyllistä. Punakoiso näyttää viihtyvän hyvin läjityspaikalla. Tätäkin on vaikea liittää suoraan ruoppauspaikkaan.

Tomaatti on tunnetusti sitkeä. Siemenet kestävät ruuansulatuksen ja puhdistamoprosessin. Viime vuonna kukoistanut isohko tomaattipelto täyttyi alkukesästä pujoilla. Sittemmin se lanattiin ja sinne ilmeisesti myös tuotiin hiekkaa. Mutta yllätys, yllätys. Tomaatti on noussut esiin kaiken myllerryksen jälkeen. Varteenotettava, kukkiva ja myös tomaatteja tekevä kasvusto on noin 10% viimevuotisesta. Osa on jo punaisen kypsiä. Mutta koko pellon alueella pukkaa esiin pieniä taimia. Joten olisikohan ensi kesänä taas hyvä tomaattivuosi.

Lämmin loppukesä ja alkusyksy näkyy mm. siinä, että leinikit ovat alkaneet kukkimaan uudestaan.

Hannuspellon metsän työmaalla on touhua ja kiirettä. Ympäristökeskus kävi tarkastamassa melutason.