Ruovikon laulajia, lokkilaskennan tulokset, poikueita, piisamin paluu – Viikko 21/2024

Ruokokerttunen – Kuva Mehmet Cadiroglu

Kesäisen lammin ja aurinkoinen viikko -toinen peräkkäinen. Viikko loppui ukonilmoihin. Satakielen laulua kuului paljon ja monessa paikassa. Lemmikit kukkivat monin paikoin, ketunleivät kukkivat metsiköissä, puna-ailakit altaan reunalla ja puron töyräillä. Kevättähtimöt ovat nyt laajasti kukassa.

Seurasin eteläisen lintutornin vieressä yksinäistä kyhmyjoutsenta, lieneekö ruovikossa hautovan puoliso. Kyhmy uiskenteli aikansa, alkoi sitten venyttelemään ja lopulta kävi päiväunille. Tehdyllä lokkilautalla ei ole niin paljon pesintää, miltä viime viikolla näytti. Mielenkiintoista oli huomata, että ”kopissa” oli sisällä sorsalintu. Lajia ei pystynyt päättelemään.

Perhosia oli edelleen vain lanttuperhosia aja auroraperhosia, jotka edelleen olivat häälennoilla. Odotin, että tytönkorentoja ilmaantuisi pitkän lämpimän kauden jälkeen, vaan näin ei tapahtunut. Niiden esiintyminen on vähentynyt vuosi vuodelta.

Sadetutkassa näkyi useana päivänä etelästä pohjoiseen liikkuvaa ”tuhkaa” – ilmeisesti hyönteisiä tai lintuja.

Seuraavassa kuvaajien havaintoja viikon varrelta.

Esa Mälkönen:

Altaiden naurulokkikanta oli 1980-1990-luvuilla 500 parin luokkaa, sitten 2000-luvulla kanta kasvoi hurjasti, osin koska lokit pystyivät hakemaan Ämmässuon kaatopaikalta merkittävästi ravintoa. Parhaana vuonna laskettiin 3700 pesivää paria (v.2008). Kun sitten kaatopaikka peitti suuren osan biologisesta jätteestään, lokkikanta lähti laskuun. Suomenojalla oma vaikutuksensa on alueen rankalla rakentamisella.

17.5.24 tehty drone-kuvaus on nyt laskettu ja antoi paikalla olevin lokkien määräksi 424. Kun osasta pareista molemmat ovat paikalla, osalla toinen muualla ravinnon haussa, niin yleisesti sovellettu laskutapa on, että pesien määrää arvioitaessa jaetaan havaitut lokit luvulla 1,4. Se antoi pesimämääräksi nyt 303 paria. Tulos on samassa suuruusluokassa kuin viime keväänä Espoon kaupungin tilaama laskenta.

Viime vuonna ihan toukokuun lopussa oltiin omassa laskennassamme yli kolmanneksen pienemmässä luvussa. Pesinnöistä epäonnistuu merkittävä osa, ja epäonnistuneista ilmeisesti suuri osa lähti silloin muualle juuri ennen toukokuun loppua. Keskimäärin kolmesta munastaan naurulokki saa lentokykyiseksi 0,5-1 poikasta. Nykyiset noin 300 naurulokkiparia tuottavat siten 150-300 poikasta lentoon.

Mehmet Cadiroglu:

Lintualtaalla pitkään ei ole nähty piisameja. Luulin, että ne ovat hävinneet Suomenojalta. Lauantaina 25.05. Hulevesialtaan lähellä olevassa purossa näin kaksi uivaa eläintä, en ollut varma mitä ne olivat. Ne lähtivät nopeasti piiloon. Laskeuduin alas purolle ja jäin odottamaan toivoen niiden tulevan taas esille. Sillä välin luovutin verta hiostavassa ilmassa tahmean ihoni houkuttamille hyttysille. Muutaman minuutin kuluttua yksi eläimistä tuli taas näkyviin, silloin huomasin sen olevan piisamin poikanen. Mutta tämä oli aivan hyperaktiivinen yksilö, joka hypähteli ja juoksi nopeasti. Ei kestänyt kuin muutama sekunti se jo häipyi metsän ojassa olevaan putkeen. Noin kymmenen minuutin kuluttua toinen poikanen tuli pesästä ja ui puron poikki. Puro on kapea ja eläin ui nopeasti, kamera ei tarkentanut enkä saanut yhtään terävää kuvaa siitä. Se tuli puron reunaan ja jäi ruokailemaan pensaiden alle. Tämä yksilö vaikutti rauhalliselta mutta kameran ja piisamin välillä oli risuja ja lehtiä. Minun piti vaihtaa paikkaa jotta kohteen edessä ei olisi esteitä.  Kuitenkaan en uskaltanut liikkua koska poikanen olisi voinut säikähtää ja lähteä karkuun. Kun en saanut muutenkaan kelvollisia kuvia oli pakko yrittää vaihtaa paikkaa. Liikuin hyvin hitaasti, vaikka piisami näki minut se ei vaikuttanut välittävän yhtään. Laskin jalustan maahan, irrotin kameran jalustalta koska vain matalalta oli suht esteetön näkymä. Polvistuin ja aloin kuvata. Muutaman kelvollisen kuvan sain otettua. Tämän jälkeen piisamin poikanen lähti uimaan puron poikki takaisin pesään.

Minä olen luullut, että piisami on kasvisyöjä mutta Wikipedian mukaan varsinkin talvella se syö eläinravintoa, kuten simpukoita, rapuja ja kotiloita. Joskus se nappaa saaliiksi myös hiiriä, lintuja, sammakoita ja kaloja. Piisami ei ole helppo saalis pedoille koska se puolustaa itseään ärhäkkäästi.

Kyhmyjoutsenkoiras karkottaa altaalta muita joutsenia ja hanhia mutta tänä keväänä yksi kanadanhanhipari onnistui lisääntymään lintualtaalla.

Paul Stevens:

Yhtenä aamuna kiersin lintulammilla etsimässä ja kuuntelemassa pikkulintujen lauluja. Kiva konsertti oli käynnissä, erityisesti punavarpunen ja rytikerttunen olivat kovassa vireissä. Punavarpunen lauloi, söi, ja lauloi uudestaan.

Finnoon joutomaalla näin pari metsäkaurista, jotka etsivät syötävää niistä kasveista, joita siellä kasvaa. Ne kävelivät alueen toista reunaa pitkin ja ohi Finnoon metroasemaa, Samassa alueessa näin kaksi rusakkoa lepäämässä kasvillisuuden suojassa.

Naurulokit hautoivat muniaan pienellä saarilla. Niitä kuvatessani lokkien hälytys nousi ilmaan. Edellisien vuosien verrattuna hälytys oli vaimea, surullisen kuuloinen ja heikko, koska naurulokkeja on nykyään paljon vähemmän kuin ennen.

Timo Leppäharju:

Lämmin viikko, torstai-iltana oli iso näytös nokikanojen riennoista.

Perjantaina hautovan kyhmyjoutsenen koiras otti yhteen paikalla olleen yksinäisen kyhmyjoutsenen kanssa lujasti.

Lopuksi se kävi kiinni siihen, kun se istui hiljaa itäpolun vieressä, aivan ohikulkijoiden lähellä. Ei inahtunutkaan, kunnes toinen pakotti sen polun yli ja kävi kaulaan kiinni moneksi minuutiksi. Lopuksi antoi periksi ja altavastaaja jäi vielä henkiin. Mitenkähän lauantaina?

Bore Wanner:

23.5. kävin altaalla etsimässä punavarpusta. Reilun puolen tunnin kuluttua kuulin linnun laulavan korkealla puussa. Ilman laulua olisi jäänyt kyllä näkemättä.

Pois lähtiessä näin kaksi kanadanhanhea eteläpäässä ruovikon reunassa. Odotin hetken ja sieltä ilmestyi kolme poikasta. Hanhi emot yrittivät muutaman kerran tuoda poikasia polulle ja sieltä ilmeisesti kohti merta. Ihmisiä oli kuitenkin liika liikenteessä, niin jäi yritykseksi. Lähtivät kohti altaan keskikohdan ruovikkoa.

Koosti Jukka Ranta

Seuraava raportti tehdään 3.6