Se on syksy – Viikko 39/14

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Se oli kova lasku syksyyn. Lämpötila putosi yli kymmenen astetta parissa päivässä. Kova ja pureva koilistuuli teki ilmasta vielä kylmemmän tuntuisen. Muutama räntähiutalekin tippui taivaalta. Perhoset ja sudenkorennot hävisivät tyystin.

Kasvimaailama vielä sinnittelee. Lännenpalsami kukoistaa Djupsundsbäckenin rannoilla. Japanitatar on aloittamassa kukintaa – on meillä myöhäinen kukkija. Yksittäisiä neidonkieliä on vielä kukassa.

Tiklejä on edelleen runsaasti. Myös urpiaisparvi lenteli täyttömäellä. Nuori kanahaukka ilmaantui altaan ylle kokielemaan onneaan ja tähysteli voimajohdon tolpan huipulla.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]