[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
En (JR) viime viikolla eli viikolla 28 käynyt kertaakaan Suomenojalla ja sitä edellisellä viikolla näkyi sudenkorentoja vain vähän. Kuluneen viikon alussa syyskorentoja lenteli ja niitä havaitsi etsimättä. Viikon lopulla, pilvisestä säästä huolimatta syyskorentoja, tytönkorentoja ja keijukorentoja lenteli todella paljon. Tulvaniityn reunalla, puron suun pienillä ”niityillä” ja täyttömäellä tarvitsi oikeastaan vain seistä ja odottaa sudenkorentojen tulevan kuvattaviksi.
Myös perhoset olivat aktiivisia: nokkosperhosia, neitoperhosia ja lauhahiipijöitä oli runsaasti. Täyttömäen sinimailaset suorastaan kuhisivat lauhahiipijöitä ja lanttuperhosia. Ei ole liioteltua sanoa, että lauhahiipijöitä oli satamäärin.
Helmut Diekmann kirjoittaa omista havainnoistaan:
”Vielä parisen viikkoa sitten lintualtaan ympäristössä kasvavista nokkospuskista löytyi vielä runsaasti neitoperhosen toukkia. Kotelovaihe jäi lyhyeksi, ja tämän viikon alussa ilmaantui sitten aivan tuoreita aikuisia neitoperhosia, kesän toisen polven edustajia.
Nokkosperhosen kakkospolvi oli aloittanut lentonsa jo hieman aikaisemmin. Myös sitruunaperhosen toinen polvi on lähtenyt jo liikkeelle.
Mainitut lajit ovat ns. aikuistalvehtijoita. Heinäkuun loppupuolella kuoriutuvat aikuiset perhoset lentelevät vielä pitkälle syksyyn, mutta viimeistään lokakuussa ne hakeutuvat suojaisaan paikkaan ja vaipuvat kylmähorrokseen. Kevään ensimmäiset lämpimät säät sysäävät ne sitten taas liikkeelle. Vasta keväällä perhoset parittelevat. Parittelun ja muninnan jälkeen niiden elinkaari sitten päättyy.
Juhannuksen tienoilla ja heinäkuun alussa ei näe aikuisia neito-, nokkos- ja sitruunaperhosia ollenkaan, koska niillä on silloin muna-, toukka- ja kotelovaihe menossa.
Viime torstaina näin Suomenojalla pitkästä aikaa taas hopeatäpläperhosen, tarkemmin sanottuna angervohopeatäplän. Yksi päiväperhosheimo on kuitenkin loistanut poissaolollaan: sinisiivet. Vielä neljä tai viisi vuotta sitten sai Suomenojalla ihailla niitty-, hopea- ja hohtosinisiipiä, mutta parin erittäin huonon perhoskesän jälkeen kannat eivät näköjään ole vielä elpyneet.
Yllä mainittujen aikuistalvehtijoiden toisen polven perhosten ilmaantuminen on tavallaan merkki siitä, että eletään jo myöhäiskesää. Vielä kouriintuntuvampi ”syksyn merkki” oli minulle, kun havaitsin lauantaina ensimmäisen siniritariyökkösen. Tämä komea ja iso yökkönen aloittaa lentonsa tavallisesti vasta elokuun puolella, mutta toukokuun alusta asti jatkunut lämmin sää on jouduttanut monien perhoslajien kehityksen siten, että monet loppukesän lajit ovat kaksi viikkoa etuajassa.
Siniritariyökkönen lentää öisin. Päiväisin se lepää puun rungossa, usein haapametsissä (haapa on toukan ravintokasvi). Etusiipien harmaankirjava kuviointi naamioi lepäävän perhosen erinomaisesti ympäristöönsä. Takasiivet, jotka jäävät perhosen levätessä etusiipien alle piiloon, ovat tummat ja niiden poikki kulkee leveä, vaaleansininen poikkiraita. ”
Etsin (JR) tulvaniityn reunan, puronsuun ja altaan reunan koiranputkista veikeitä pyjamaluteita. No mitä sain: yhtä hauskan oloisia, hyttysen kokoisia tuomaansääskiä. Ja niitä oli koiranputket ja jotku heinätkin täynnä, todella paljon.
Nokkoskukkulaa voidaan kohta kutsua karvahorsmakukkulaksi. Karvahorsma on toipunut hyvin kromin etsinnästä ja se kipuaa jo vauhdilla kohti nokkoskulan huippua. Kukkulan reunalla sitä on runsaasti. On nyt nokkoskukkulan valtakasvi.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]