[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Viikolla oli selvästi jo syksyn tuntua. Alkuviikolla huolimatta siitä, että oli sateetonta, kova tuuli toi koleuden tuntua. Perhoset vähenivät, mutta nokkoperhoset lentelivät edelleen. Syyskorentoja oli alkuviikosta vielä paljon. Loppuviikosta sitten sateet ja tuuli veivät myös sudenkorennot piiloon.
Altaalla oli vielä kyhmypari – tosin ilman poikasia. Vähän kuitenkin on lintuja, kun tuntuu, että harmaasorsatkaan eivät ole vielä aloittaneet kokkontumisiaan. Ruskosuohaukka lenteelee joka syksyiseen tapaan altaan yllä. Tukkasotkat ovat alkaneet kokoontua Nuottalahdelle. Seassa on merimetsoja.
Käytännön syiden takia pääsin (JR) käymään Suomenojalla vasta sateisena viikonloppuna. Oli pilvistä ja vettä sateli vielä sunnuuntainakin. Lauantain saldoksi sademittarimme näytti 22mm. Allas oli kuitenkin rauhallisen tyyni.
Galleriassa on purkutuomion uhan alla pinnistelevä laituri 20, jonka infopylväässä kasvaa humala (siis oluen valmistuksen tärkeä raaka-aine). Istutettu vaiko itsestään tullut – tiedä tuota. Tulvaniityllä ei ole tällä hetkellä vettä ja hevoset laiduntavat siellä.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]