Lämmin, mutta paikoin tuulinen viikko takana
Aikainen kevät on vaikuttanut myös naurulokkien saapumiseen ja niiden määrä on ajankohtaan nähden runsas. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi lintuharrastajien Tiira-verkkopalvelussa useampikin on arvioinut yksilöiden määrän olevan nyt tuhannen kieppeillä.
Vielä pitäisi lokkien määrän ainakin kaksinkertaistua lähimmän viikon tai kahden sisällä, jotta altailla pesisi viime vuosien tapaan 1000-2000 paria (2000-4000 yksilöä). Naurulokeilla on tällä kertaa vähemmän pesintätilaa kuin normaalivuonna, sillä viimevuotinen ruovikko on monissa tutuissa pesimäpaikoissa pystyssä. Normaalivuonna lumi painaa talven aikana ruovikkoa kasaan ja luo helpomman pesäpaikkaympäristön.
Noin viikko sitten ilmaantui yksi myöhäisimmistä vesilintumuuttajista, mustakurkku-uikku. Tällä hetkellä lienee noin puolet normaalista kymmenen parin määrästä saapunut.
– Esa M.
Kevät etenee ja monipuolista kuvattavaa löytyy
Kevät on edennyt ja linnut pariutuvat, parittelevat ja rakentavat pesiä. Taisteluistakaan ei vältytä. Nokikanojen, telkkien, joutsenten ja mustakurkku-uikkujen välillä on kiivaita taisteluita. Puna- ja tukkasotkat ja heinäsorsat näyttävät usein rauhallisilta mutta joskus niidenkin välillä on jonkinlaista kinaa.
Perhosia, kimalaisia, mehiläisiä ja muita hyönteisiä näkee vaikka ei vielä runsaasti.
– Mehmet
Laulujoutsenet edelleen altaalla
Laulujoutsen ja kyhmyjoutsen reviiri taistelu jatkuu vielä. Tämä kertaa oli rauhallisempi ehkä kuin ennen, mutta yksin oleva laulujoutsen uhkasi kyhmyjoutsen koirasta. Loppuen lopuksi laulujoutsen lensi pois ja kyhmyjoutsen koiras meni puolisolle, joka oli kaislikossa.
Punasotka on sukeltaja sotka, joka syö pohjaeläimet ja kasvit, siksi sen nokka on usein mudan peitossa, kun se on kaivannut ruoka pohjamudasta.
– Paul
Korona rajoittaa
Ikäihmisen ohjeet pysyä kotona ja välttää kontakteja, vaativat joskus pään tuuletusta. Suomenojalla olen käynyt kerran, kaksi viikossa ja olen yrittänyt välttää ruuhkaisia hetkiä. Tämä ei sitten aina ole kaikkein otollisinta luonnon tarkkailuja. Nyt alkaa olemaan myös aika, että voi löytää metsiköiden välisiltä niityiltä mielenkiintoista ja pysyä poissa pääväyliltä. Näin oli kuluneellakin viikolla, kun ruderaatin hiekkakasalla oli nokkosperhonen mettä imemässä leskenlehdillä. Valtakunnallisten havaintojen mukaan niitä on ollut varsin paljon liikkeellä.
Menin tallitien metsään etsimään sinivuokkoja, löysin valkovuokkoja. Omalla pihalla sinivuokot ovat kukkineet helmikuun lopulta saakka ja kukkivat edelleen. Aikaisimpina keväinä Suomenojan metsiköissä sinivuokot on kerätty varsin nopeasti. Näin kai ollut nytkin. Sääli. Sinivuokot vaativat siemennyksen, jotta voivat lisääntyä ja levitä. Intensiivinen keräys hävittää ajan oloon kasvustot.
Silmämääräisesti naurulokkeja tuntuu olevan enemmän kuin parina aiempana keväänä. Niiden touhuja ja kisailua on kiva katsella.
Koivut, tuomet ja muut lehtipuut valmistautuvat jo tulevaan kesään.
– Jukka
Turnajaisia ja reviiritaistoja kuvaamassa
Jokakeväiset reviiritaistelut, joista näyttävimpänä on nokikanojen turnajaiset ovat alkaneet. Reviirejä muodostuu ja reviirejä rikotaan – siitä syntyy usein tappelu, vähintään juoksukilpailu. Suurimmat taistelut ja riidat syntyvät usein ketjureaktiona, kun nokikana häätää rajanrikkojan tai kosiomielessä paikalle saapuneen tunkeilijan pois alueeltaan. Näissä ajaudutaan usein seuraavan naapurin puolelle, jonka jälkeen soppa on valmis ja kaikilla tunteet pinnassa.
Tarpeeksi, kun nokikanaa alkaa ärsyttämään, niin siinä saa kyytiä lokit, sorsat, punasotkat ym. tielle tai tontille eksyneet. Pienen pieni mustakurkku-uikku ei ole yhtään sen huonompi taistelemaan ja pienestä koosta huolimatta lintu on erittäin pippurinen. Mustakurkku-uikkujen soidin on para-aikaa käynnissä näyttävine uikumaisine tansseineen ja myös mukuruiden välillä voi nähdä kiivaita tappeluita.
– Tuomas
Tekstit: Esa Mälkönen, Mehmet Cadiroglu, Paul Stevens, Jukka Ranta ja Tuomas Heinonen
Koostanut: Tuomas Heinonen