Huhtikuun alkupuolella vietetään normaalisti ensimmäisiä varsinaisia kevätpäiviä, kun vuorokauden keskilämpötila nousee tilapäisesti +10 asteen yläpuolelle. Tällaisistä päivistä saimme nauttia ensimmäisellä havaintoviikolla. Sen jälkeen tuli takapakki ja lämpötilat laskivat välillä pakkasen puolelle.
Vaikka altaalle oli jo saapunut jonkin verran naurulokkeja ja vesilintuja, kylmät yöt pitivät lisämuuton vähäisenä. Esa Mälkönen luettelee altaalle tähän saakka saapuneita lintulajeja: ”Nokikanoja on nyt 15–20, liejukanoja muutama, punasotkia kymmenkunta, tukkasotkia hieman vähemmän, muutama lapasorsa. Telkkiä noin viisitoista. Kaikkien lajien määrät vaihtelevat vielä; välillä linnut siirtyvät merelle ja palaavat sitten altaalle. Kun ilmat vähän lämpenevät, lintujen lukumäärä tule kasvamaan nopeasti.”
Viikolla 14 käytiin kyhmyjoutsenten kesken vauhdikkaita reviiritaisteluja. Viikolla 15 tilanne rauhoittui. Altaalla on nyt enää yksi pari.
Kevät etenee kuitenkin vääjämättä. Nuottalahdessa meno oli kova. Naurulokit viettivät meressä ja venelaitureilla koko päivän. Myös merimetsot lepäilivät laitureilla. Suliin paikkoihin kerääntyi isokoskeloita, ja lahdessa näkyi myös haahkoja ja meriharakoita. Kaislikossa liiikkui pajusirkku.
Yhdistyksemme ruokintapaikka hiljenee, vaikka siellä onkin tehty aivan uusia havaintoja. Paul Stevens näki siellä pari vihervarpusta, koiraan ja naaraan. Yhdistyksemme uusi jäsen Mehmet Cadiroglu vuorostaan huomasi, että orava oli vienyt ruokintalaitteista yhden rasvapötkön sekä muutaman rasvapalleron. Viime lauantain ilta-auringossa hän havaitsi kaksi sisiliskoa kahdessa eri puussa. ”Ensimmäinen sisiliskohavaintoni tänä vuonna”, Mehmet kertoo.
Jälkimmäisen havaintoviikon suhteellinen kylmyys näkyy Jukka Rannan mukaan muun muassa siinä, että skillaniityn skillat ovat olleet samankokoisina nuppuina jo pari viikon ajan. Paju aloitti kuitenkin kukkinnan, japaninruttojuurien mykerömaljat aukesivat ja japaninruttojuuria nousi esiin huomattavan paljon.
Lopuksi vielä Esa Mälkösen muistutus koskien lintualtaan lähiympäristön liikennejärjestelyjä: ”Allasta kiertävillä poluilla on ratsastuskielto, liikennemerkillä osoitettuna. Paikallinen ratsastustalli kuitenkin välillä vähät välittää kiellosta ja laskee ratsastajia kävelytielle. Siinä on kapeahkolla reitillä kävelijöiden, hölkkääjien, pyöräilijöiden ja hevosten kannalta riski yhteentörmäyksestä tai hevosen vauhkoontumisesta. Eivätkä kaviot tee hyvää kävelytien pinnallekaan.”
Viikkoraportin laati Helmut Diekmann