Viikko alkoi suojasäällä, harmaana, sateisena. Muutamana päivänä satoi silkkaa vettä. Sitten pakasti, polut tulivat jäisiksi, kevyesti satanut lumi kuorrutti maiseman kauniiksi.
Pikkuhiljaa alkaa olemaan elämää. Eläinten jälkiä – ketun ja muidenkin alkanut näkymään entistä enemmän. Merkillinen oli jälki, joka näytti siltä, että alamäkeä oli lasketeltu kuin pulkalla ja sitten taas juostu. Supi? Tuuhea turkki sattaa jättää laskettelujäljen. Supiahan on Suomenojalla. Kaupunki on niitä hävittänytkin linnuille aiheutuvien vahinkojen vuoksi. Pikkutikka hakkasi – ei puuta , vaan pujon ja takiasten varsia. Kävi systemaattisesti läpi talven törrötäjiä ja aina, kun vaihtoi vartta kuului merkki ”kiik”. Kahaukan huutoa kuului.
Myös ulkolijat ovat lisääntyneet, erityisesti loppuviikolla, kun saa muuttui poutaiseksi ja pakasti.
Suojasää ja sade sai kuitenkin sen aikaiseksi, että purojen jään päälle tuli vesikerros.
Kaupungin varikkoalueella on putkien määrä lisääntynyt – oikeastaan aika runsaasti. Väyliä on aurattu ylös harjanteelle saakka. Tomaattipellon päälle ei putkia ole varastoitu. Olisikohan tomaatit kaupungin viljelmiä 😉